Taivaallinen Isä on luvannut, että näyttäessämme Hänelle halukkuutemme oppia, hän siunaa meitä antamalla meille enemmän ymmärrystä ja tietoa. Voimme oppia itse totuutta osoittamalla halukkuutta saada tietoa Taivaalliselta Isältä, opettelemalla tunnistamaan Pyhän Hengen ja valitsemalla etsiä tietoa lähteistä, joiden kautta voimme tuntea Henkeä.
Kasvoin kodissa, jossa uskottiin Jumalaan. Kävimme kirkossa sunnuntaisin, ja kuten profeetta on opettanut, luimme Mormonin kirjaa päivittäin. Pidän itseäni etuoikeutettuna saatuani kasvaa hengellisessä ympäristössä. Silti minun täytyi oppia itse uskostani.
Lähtökohta omalle oppimisprosessilleni
Lapsuudenkotini uskonnollisesta kasvatuksesta mieleeni on jäänyt erityisesti pyhien kirjoitusten päivittäinen lukeminen. Äitini, jota kovasti arvostan hänen lujasta uskostaan ja horjumattomasta vakaumuksestaan totella profeettaa, ei antanut yhdenkään päivän kulua ilman, että olisimme perheenä kokoontuneet yhteen lukemaan pyhiä kirjoituksia.
Vaikka muistankin lukeneemme pyhiä kirjotuksia usein, minun on todettava, etten muista oppineeni näistä perheen yhteisistä lukuhetkistä paljoakaan. Syy ei ollut äitini, joka yritti kovasti opettaa minua ja sisaruksiani. Se johtui kokonaan siitä, että asenteeni näitä lukuhetkiä varten oli väärä. Lukiessamme yhdessä en nimittäin yrittänytkään oppia. Toivoin vain, että lukuhetki olisi nopeasti ohi, jotta voisin jatkaa sitä, mitä ikinä olinkaan sinä päivänä tekemässä.
Asenteen vaikutus oppimiseen
Vasta paljon myöhemmin minussa heräsi aito halu ymmärtää evankeliumia. Aikaisemmin olin käynyt kirkossa, koska minun odotettiin tekevän niin. Luin pyhiä kirjoituksia, koska niin perheessämme tehtiin. Nämä tavat loivat hyvän pohjan liittopolulleni. Mutta tuo pohja olisi jäänyt kovin hauraaksi ja lopulta murtunut, ellen olisi itse omasta tahdostani pyrkinyt vahvistamaan sitä.
Minun oli tärkeää oppia itse, koska millään muulla tavalla en voinut todella ymmärtää evankeliumin merkitystä elämässäni. Vain oppimalla itse saatoin muodostaa suhteen Jeesukseen Kristukseen: sitä kukaan ei voisi tehdä puolestani. Pelkästään perheeni tai läheisteni uskonnolliset tavat eivät riittäneet muodostamaan omaa todistustani.
Itsenäisen evankeliumin opiskelun kautta meitä voidaan siunata henkilökohtaisella ilmoituksella. Lisäksi Taivaallinen Isä on luvannut, että näyttäessämme Hänelle halukkuutemme oppia hän siunaa meitä antamalla meille enemmän ymmärrystä ja tietoa (2. Nefi 28:30).
Opiskellessani evankeliumia itse opin, että Jumalan sanan tutkiminen tuo minulle rauhaa. Se antaa minulle myös ymmärrystä siitä, millainen Jumala on ja miten voimme löytää pysyvyyttä tässä kovin meluisassa ja riidanhaluisessa maailmassa. Itsenäisen opiskelun kautta löysin oman uskoni ja todistukseni vahvistui.
Pyhän Hengen rooli oppimisessa
Sain todistuksen evankeliumista vasta oppiessani itse tunnistamaan, miten Pyhä Henki puhuu minulle. Pyhä Henki on se, joka tuo sydämeemme rauhaa.
Pyhän Hengen tehtävä on ohjata ja auttaa meitä maanpäällisellä matkallamme. Hän on ensisijainen apu etsiessämme totuutta maailmassa, jossa informaatiotulva on jatkuvaa ja todenmukaisen tiedon löytäminen toisinaan vaikeaa.
Totuuden tunnistamisen lisäksi Pyhällä Hengellä on monia muitakin tärkeitä rooleja. Presidentti Nelson on sanonut: ”Tulevina päivinä ei ole mahdollista selviytyä hengellisesti ilman Pyhän Hengen johdattavaa, ohjaavaa, lohduttavaa ja jatkuvaa vaikutusta.”
Totuuden etsiminen oikeista paikoista on keskeistä
Maailmasta löytyy paljon erilaisia mielipiteitä ja niiden sekamelskassa on vaikeaa erottaa oikeaa väärästä. Miten voi tietää, mistä etsiä totuutta?
Pyhän Hengen voimalla te voitte tietää totuuden kaikesta (Moroni 10:5).
Pyhän Hengen totuudesta todistava voima voi toimia kuin majakkana. Esimerkiksi pyhiä kirjoituksia lukiessa usein tuntee Pyhän Hengen läsnäolon. Vaikka pyhissä kirjoituksissa on yksityiskohtaisia ja toisinaan ymmärrystä vaativia kertomuksia, opetukset ovat moninaisuudessaankin aina selkeitä. Pyhiä kirjoituksia lukiessa olo on rauhallinen.
Levottomuuden ja hämmennyksen tunne on minulle selkeä merkki Pyhän Hengen todistavan voiman poissaolosta. Mikäli Pyhää Henkeä ei tunne, voi olla hyvä etsiä tietoa jostain muualta.
Jos päätän oppia itse, voin auttaa itseäni ja muita
Lapsena en ymmärtänyt, miksi minun odotettiin oppivan jotain perheen yhteisissä Mormonin kirjan lukuhetkissä, vaan näin lukuhetket rasitteina. Onneksi nykyään ymmärrän enemmän tiedon keräämisen ja opiskelun merkitystä. Oppiminen avaa mahdollisuudet päästä vaikuttamaan ja muuttamaan maailmaa. Oppiessamme emme ole riippuvaisia muiden mielipiteistä, vaan voimme olla opillisesti omavaraisia.
Hengellisen oppimisen lisäksi tämä toimii myös akateemisessa oppimisessa! Mikä parasta, oma oppimisemme voi siunata ihmisiä ympärillämme.
Kuinka sinä voisit kehittää omaa oppimistasi?
Artikkelin on kirjoittanut Nella Ihalmo
