Tosi rakkaus ja perhe

Me Myöhempien aikojen pyhien Jeesuksen Kristuksen kirkon jäsenet uskomme, että perheet ovat tärkeällä sijalla Jumalamme suunnitelmassa. Uskomme siihen, että perheet voivat olla yhdessä aina, siis ikuisesti. Perhe on tarkoitettu pysyväksi, eikä vain tämän elämän ajaksi. Tosin on paljon perheitä, joissa osa siihen kuuluvista ihmisistä on jo kuollut ja osa on vielä elämässä maanpäällä. Kuitenkin siinä vaiheessa, kun koko perhe on siirtynyt tästä elämästä pois, niin he voivat jälleen tavata toisensa ja olla yhdessä.

Tuon perheisiin liittyvän uskon vuoksi me kirkon jäsenet pyrimme vahvistamaan perheenjäsenten välisiä suhteita. Pyrimme toimimaan siten, että voimme olla onnellisia yhdessä ja kannustaa ja auttaa toisiamme elämään hyvää elämää ja seuraamaan Jeesuksen viitoittamaa tietä. Opimme yhdessä toimimalla. Meidän tavoite on vahvat perheet.

Perheilta

Tapanamme on viettää kerran viikossa yhteistä aikaa. Varaamme siihen säännöllisesti yhden illan, jolloin koko perhe on koolla. Kutsumme tuota iltaa perheillaksi. Silloin me opitaan yhdessä hengellisiä asioita, pidämme hauskaa, syömme hyvin ja nautimme yhdessäolosta, leikimme, laulamme, rukoilemme ja luemme pyhiä kirjoituksia.

Perhe – julistus maailmalle

Presidentti Gordon B. Hinkley luki perhejulistuksen 23. syyskuuta 1995. Tämä julistus on kirkkomme ensimmäisen presidenttikunnan ja kahdentoista apostolin neuvoston juhlallinen julistus. Siinä sanotaan mm. ”että avioliitto miehen ja naisen välillä on Jumalan säätämä ja että perhe on keskeisellä sijalla Luojan suunnitelmassa Hänen lastensa iankaikkiseksi päämääräksi. Aviomiehellä ja vaimolla on vakava velvollisuus rakastaa toinen toistaan ja huolehtia toisistaan sekä rakastaa lapsiaan ja huolehtia heistä. Lapsilla on oikeus syntyä avioliitossa”.

Jos kaikki maapallolla olevat perheet noudattaisivat kaikkia niitä ohjeita, joita tässä perhejulistuksessa opetetaan, maailma olisi toisenlainen. Perheet ovat yhteiskuntamme perusyksiköitä. Jokainen perhe on omanlaisensa. Jos yhteiskunta koostuisi ainoastaan sellaisista perheistä, jotka pyrkisivät elämään tämän julistuksen mukaisesti, monet yhteiskunnan ongelmat lakkaisivat olemasta. Ei olisi niin paljon yksinhuoltajaperheitä. Lapset saisivat huolenpitoa ja kasvatusta molemmilta vanhemmilta. Perheenjäsenet oppisivat vastuunsa ja velvollisuutensa sekä oman roolinsa perheessänsä. Äidit oppisivat hoivaamaan lapsiansa ja pitämään tätä tehtävää tärkeimmällä sijalla. Isät oppisivat huolehtimaan perheensä tarpeista ja hyvinvoinnista. Lapset oppisivat kunnioittamaan vanhempiaan nähdessään vanhempiensa rakastavan ja kunnioittavan toisiaan. Eikö tämä kuvaus tuo mieleen paratiisin?

Miten perhe sitten voisi muuttua paremmaksi? Jokainen perheenjäsen voi muuttaa vain omaa käyttäytymistään. Toista ihmistä ei voi muuttaa, mutta omalla käyttäytymisellä ja sinnikkäällä yrittämisellä voi vaikuttaa paljon siihen henkeen ja tunnelmaan, joka kodissa vallitsee. Jokainen on vastuussa omasta itsestään ja teoistaan.

Lapset perheessä

On selvää, että vauvat ja pienet lapset ovat täysin riippuvaisia aikuisten ihmisten huolenpidosta. Se kehitys, joka pienillä lapsilla tapahtuu muutaman ensimmäisen elinvuotensa aikana, on perusta koko loppuelämälle. Lapset imevät itseensä kaikki ne roolimallit ja käytöksen, jonka he näkevät vanhempiensa elämässä. Siksipä usein voidaankin huomata, että lapsi käyttäytyy, puhuu ja toimii aivan kuin vanhempansa. Tässä suhteessa vanhemmilla on suuri vastuu. Luontaisesti lapsi luottaa vanhempiinsa. Kukaan vanhempi ei ole kuitenkaan täydellinen. Lapsi antaa paljon anteeksi ja unohtaa vanhempansa virheet helposti. Tästä vanhemmatkin voivat ottaa oppia ja unohtaa toistensa virheet ja etsiä niitä hyviä puolia toisistaan.

Tästä aiheesta perhejulistuksessa sanotaan seuraavasti: ”Vanhemmilla on pyhä velvollisuus kasvattaa lapsensa rakkaudessa ja vanhurskaudessa, huolehtia heidän fyysisistä ja hengellisistä tarpeistaan ja opettaa heitä rakastamaan ja palvelemaan toisiaan, noudattamaan Jumalan käskyjä ja olemaan lainkuuliaisia kansalaisia, missä tahansa he asuvatkin.”

Tämä vanhempien vastuu on perhejulistuksen mukaan sellainen, että vanhempia pidetään Jumalan edessä tilivelvollisina siitä, kuinka he ovat nämä asiat hoitaneet perheessään.

Iloiset perheet

Loppujen lopuksi ihminen on, että hänellä olisi ilo ja perheessä tuo ilo voidaan jakaa kaikkien kesken ja iloita yhdessä. Kirkossamme opetetaan, että perhe-elämään kuuluu tervehenkinen virkistäytyminen. Mitä se sitten onkaan itse kenenkin perheessä? Se on jokaisen perheen itse päätettävä. Joku perhe pitää luonnossa liikkumisesta. Joku toinen perhe pitää uimisesta, keilaamisesta, elokuvien katselemisesta tai ihan mistä tahansa, josta jää onnellinen ja tyytyväinen mieli jokaiselle. Se on selvää, että perheen kesken voidaan pitää hauskaa. Jos sinulla on perhe, katso kotonasi ympärillesi. Mitä näet? Näet elämäsi tärkeimmät ihmiset. 

Jos haluat tietää lisää rakkaudesta, klikkaa tästä. Artikkelin on kirjoittanut Leena Suorsa.